sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Säälittävää

Siitä on nyt kolme viikkoa, kun alotin lääkityksen
ja mun olo vaan pahenee.
Tiesin, että aluks voi käydä näin, 
mut en uskonu että olo muuttuu näin pahaks.
Välillä löydän itteni ajattelemasta, 
että kuolisinkohan jos söisin kaikki lääkkeet kerralla
tai että miltä se tuntuis jos laittais jotain metallia pistorasiaan.
Pelkään mun ajatuksia.
Mun pitäis selvitä vielä viikko yksin.
Tuntuu etten pysty siihen.
En pärjää yksin.

Söin tänää pitkästä aikaa kunnon ruokaa 
ja kävin jopa kaupassa.
Vielä pitäis selviytyä suihkuun 
ja lukea tenttiin.
Tuntuu raskaalta.
Mietin miten säälittävä oon, 
kun suihkuun meneminenkin on vaikeeta.
Olisimpa normaali.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti